Ryppyhiha II

Pyynnöstä tekaisin toisen ryppyhihan. Se on ihan identtinen edellisen kanssa. Paitsi että vähän pienempi. Ja koska se voi olla niin paljon pienempi että oli hiiri kissalle räätälinä niin tulen tekemään vielä kolmannenkin samanlaisen. Siis isomman version hälle joka tämän Ryppyhiha II:n tilasi. Justiinsa leikkelin palaset.
Siitä en sitten ota enää kuvia koska se on ihan saman toistoa.

Että semmoista erittäin mielenkiintoista ompelurintamalla.

Heh, näitten mustien ompelu marraskuun pimeydessä on melkein kuin sokkona tekis. Voi sitten kevätauringossa katsella mihin langansuuntaan tuli kappaleet leikeltyä ja tuliko palaset ommeltua joka toinen nurjapuoli päälle päin.

Farkkurusetti

Kah, mato laiska jaksoi istahtaa kotimopokoneelle.

Tein itselle tämmöisen paidan vanhasta pitkähihatrikoopaidasta ja farkkulahkeesta. Pohjakaavana oli Jokatyypinkaavakirjan peruskaava jota sitten muokkasin tarkoitukseen sopivaksi.
Idea lähti noista hihasuista mistä halusin ikään kuin paitapuseromaiset. Vähän piti kikkailla ja soveltaa jotta tuo kohta onnasi jäykähkön farkun ja joustavan trikoon kombona. Lopputulos on sellainen aikas toimiva, ei ihan täydellinen. Homma olisi toiminut paremmin mikäli olisin tehnyt täyspitkät hihat. Mut en mä sellasia kun tämä mitta on se mukavin.

Villatakin alle tätä paitaa ei kyllä sitten tunge vanha erkkikään, mutta ei oo pakko käyttää villanuttua tämän kanssa ;).

Jotain muutakin farkkua piti paitaan tunkea tasapainottamaan meininkiä. Tuli rusetti. Sen piti olla ensin irrotettava mutta eihän semmonen rintaneula lörpöttämättä pysy. Rusetti ommeltiin siis vankasti paitaan kiinni.

Tuli aikas mukava ja munnäköinen.

Valkoinen hiha

Siskon poikakaverin (iki)vanhasta kolitsipaidasta kokeilin tehdä hihat.

Kangas on tässä silviisiin nurinpäin. Se on hauska niin. Koska mulla ei ollut valkoista trikoovinonauhaa, piti keksiä jotain muuta viimeistelyyn. Suhasin mustaa trikoota pötköksi ja huolittelin pötkön reunat rullapäärmeellä. Sitten nuppineuloitin suikaleet röyhelöksi ja lopulta ompelin kiinni. Tuli yllättävän kiva ja siisti.
Ja sattumalta hihat tulivat myös välittömään tarpeeseen! Siskis tuli etsimään kaapistani juhlamekkoa lainaan. Semmoinen löytyi. Mutta koska on jo suht hyistä, ei ihan paljasolallisena enää tarkene liikuskella. Uusi bolero passaa ihan riittävän hyvin mekon kaveriksi vaikka ei ehkä olis uskonut vanhasta kollegesta ;).

Capolavoro

Jäi vaivaamaan kun taannoisessa farkkuliivikimarassani se oma yksilöni ei sitten istunut kun en malttanut panostaa siihen asiaan tarpeeksi. Tyhmää. Nyt otin revanssin ja maltoin säätää Pirkon omille mitoilleni ja fisata liivarin soppeliksi sen avulla.

Ja nyt tuli hei ihan törkeen kiva liivi!

Tällä kertaa en ottanut turhia riskejä enkä siis leikellyt paloja ristiinrastiin koska tiedän että kun leikkaa langansuuntaisesti, tulee varmemmin parempi eikä kupruile eikä pönötä saumat.
Pikkutasku on oikeasti reiän paikka.

Kaava on sama kuin ennenkin, nyt tosin leikkasin takaosan niukemmaksi, ylemmäksi joten sitä kiristystamppia ei tällä kertaa tarvittu ollenkaan. (Olis voinut tehdä vieläkin pikkuisemman liivin, sekä edestä että takaa. Saatan joskus semmoisenkin tehdä).

Liivin takaosa on jostain mustista farkunrähjistä. Vuori on myös jostain vanhasta, en muista mistä.

Ihan huippis!

Mustaa

Nasu pyysi paidan jossa olisi 2/3 hihat, poolokaulus ja rypytys kauluksessa.

Kaavan pohjana käytin Jokatyypinkaavakirjan peruspaitakaavaa. Sitä piti kyllä sitten reilusti muokata. Ensinnäkin kaula-aukkoa pienentää pooloon sopivaksi, toiseksi piti tehdä rypytyksiin menevää leveyttä kaula-alueelle ja kolmanneksi kaavan vyötäröosaa piti reilusti kaventaa ja muotoilla. Olen saanut lahjaksi semmoisen kuosittelukirjan ja siitä saa kyllä hyvin jeesiä just tämmösiä muokkauksia varten (näistä tarkoitan lähinnä tuota rypytyskohtaa).

Tiedän, kuva ei varmaan kaikessa mustuudessaan kerro yhtään mitään, joten joudutte luottamaan kirjoitettuun sanaan että kaava onnistui hyvin! Rypytyksiin varattu väljyys onnistui ekaa kertaa just ja vain just siihen kohtaan mihin pitikin ja lisäksi vyötäröosa oli tällä kertaa laakista soppelin kokoinen.

Siitä tuli hyvä paita. Paitsi vähän lyhyt. Mutta hameen kanssa passaa kyllä ehkä paremminkin vähän lyhyempi paita. Tuli siis hyvä hamepaita.
Lisäksi tein taas hihattimen. Alla olevat kuvat yrittävät havainnollistaa mustaa hihaa mustan paidan päällä.... Nyt on mennyt monia iltoja kun en ole ollut ompelukoneella päinkään. Sitten kun pitkästä aikaa siihen istahtaa, muistaa ja tuntee taas oikein ytimiä myöten kuinka kivaa ja rentouttavaa se homma onkaan! Voi kirottua kun ihmisen vaatetarve on niin rajallinen :/.

Askarteleva ystävä iskee jälleen

Legokoru ei ole ollut ainoa lahja mitä olen tässä väsäillyt. Jee, useampi ystävä saa tuta askartelevan ystävän ilon tai painajaisen, ihan kuin vaan sen kukin kokee :D!

Tällä kertaa paneuduin asiaan erityisellä huolella. Vauvalahjaa oli määrä tehdä. Minen mittään lasten- saati vauvojenvaatteista tiedä joten katsoin aiheelliseksi turvautua erittäin järeisiin ohjeisiin ja niinpä tilasin Ottobre-lehden irtonumeron. Aah mikä lahja tuo lehti on! Mielettömän selkeät ohjeet ja kaavat ja vielä bonarina ihan supisuomeksi.

Kivaa kolttumallia olis ollut vaikka millasta mutta tahdoin tehdä röyhelömekon mikä olisi erittäin helppo pukea. Tämmöinen sitten tuli: Matskuna on käytetty vanhaa, pitkää samettihametta ja kangaskaupasta ostettua ruututilkkua.
Hameen aisapariksi tekaisin myös samasta lehdestä löytyvällä kaavalla töppöset. Näillä saattaa kyllä olla enemmän koristeellista kuin käytännöllistä virkaa, mutta ajatus on tärkeintä. Söpöt ne ovat ainakin ihan täysillä!
Olen tosi tyytyväinen näperryksekseen!

Samettihameen saajan äidille tein viemiseksi hihat. Tämä yksilö on vaan erittäin yksinkertaisesti muotoiltu pitkähihateepparista ilman mitään kaavoja. Hihoja piti vähän pidentää.
Kissamurhe syö naista enkä olen kerinnyt iltaisin muuta kuin huolehtia reppanasta elukasta :(. Toivottavasti asiaan tulee ihan kohtapian muutos ja voin taas tehdä jotain kivaa.

Lego

Kaverille koru synttärilahjaksi. Ostin kylkiäiseksi namuja, paketoin, kirjoitin kortit ja kaikki. Sitten kun annoin lahjan, sain tietää että synttärit on vasta marraskuussa. Heh. No, jotain muuta vinkeetä sitte silloin ;).

Tästä legokorusta oli puhe jo aiemmin kaverin kanssa niin siksi uskalsin hälle moisen näpertää.

Koru on melkein kokonaan kirpputoriroinasta (jee, osasin jopa purkaa ja koota uudestaan moisen vaijerikorusen). Ainoastaan legopalikoitten vieressä olevat pikkuiset helmet ovat uusia.